Tässä artikkelissa opit, mikä on yksittäisten näyttötekniikoiden OLED, LCD ja AMOLED nimien takana.
OLED-näytöt
OLED (Organic Light Emitting Diode) on orgaaninen valodiodi, joka on valmistettu orgaanisista puolijohtavista materiaaleista, jotka eristävät sähköä. Tällaisia laitteita käytetään usein kulutuselektroniikassa (televisiot, älypuhelimet ja tabletit).
LCD-näytöt
LCD (englanniksi: Liquid Crystal Display) ovat nestekidenäyttöjä. Yksittäiset pikselit koostuvat niin sanotuista "nestekiteistä". LCD-näytöissä sähköjännitettä käytetään vaikuttamaan nestekiteiden suuntaan ja siten valon polarisaatiosuuntaan. LCD-näytöt eivät syty itsestään, vaan ne valaistaan takaapäin (esim. "taustavaloilla"). LCD-näyttöjä löytyy usein kulutuselektroniikasta sekä kannettavien tietokoneiden näytöistä, älypuhelimista tai tableteista. Monissa autoissa niin sanotut "head-up-näytöt" ovat myös LCD-näyttöjä. Lisäksi useimmat laskimet tai digitaaliset kellot toimivat sen kanssa.
AMOLED-näytöt
AMOLED (englanniksi: Active Matrix Organic Light Emitting Diode) kuuluvat OLED-näyttöihin, mutta niitä ei ole valaistu, vaan valo itse. Niissä on pienet itsevalaisevat diodit, joita voidaan ohjata yksilöllisesti transistoreilla ja jotka edustavat siten väriä. Koska tekniikka aiheuttaa ongelmia ja on kustannusintensiivistä suurten näyttöresoluutioiden tuotannossa, sitä käytetään pääasiassa vain pienissä laitteissa, kuten älypuhelimissa.
Kaikki nämä näyttötekniikat voidaan varustaa kosketusnäyttöpaneeleilla ja siten mahdollistaa näytön syöttäminen kynällä tai sormella. Tässä käytetään kapasitiivisia tai induktiivisia kosketusnäyttöpaneeleja.
